Kultaisia muistoja Keeasta

Saimme tosiaan viettää Keean kanssa 13 ihanaa vuotta yhdessä. Päivääkään emme vaihtaisi pois, vaikka yhteinen taipale ei aina ollut helppo Keean sairasteluiden vuoksi. Tosiaankin rakas Keeamme sai jo 1½ vuotiaana sairastuttuaan akuuttiin suolistotulehdukseen diagnoosin: ruokatorven laajentuma. Kuulimme ja luimme paljonkin sairaudesta ja pelkäsimme pahinta, mutta olkoon Keea hyvänä esimerkkinä siitä, ettei saman diagnoosin saatuaan kannata luovuttaa. Vauhdikaasta harrastustoiminnasta ja rajuista koira leikeistä piti kuitenkin luopua ja hieman vauhtia hiljentää. Hieman rajoittuneempaa tuo arkielämä oli, mutta pyrimme kuitenkin tarjoamaan Keealle mahdollisimman paljon toimintaa ja menoa, jotta hänellä olisi ollut mukava briardmainen elämä. Toivottavasti onnistuimme siinä. Tyytyväiseltä koiruudelta hän ainakin vaikutti.

Tässä kuvakooste rakkaan Keeamme elämästä. Olet muistoissamme.

Keea toimi mielellään keväällä "työnjohtajana" venetelakalla,

koska tiesi, että pian alkaisi veneilykausi.

Kesäisin kiertelimme Turun saaristoa ristiin rastiin.

Turun Ruissalossa on kauniita ja mukavia lenkkipolkuja.

Keean yksi lempipaikoista oli mökkimme Köyliöjärven rannalla.

Ja kuten kuvasta näkyy, Keea osasi ottaa myös mökillä rennosti.

Tässä odotellaan mummolassa lahjojen avaamista.

Kiltisti ja kärsivällisesti hän jaksoi odotella pakettejaan. 

Kotimme sijaitsee lähellä Littoisten järveä, jonka jäällä sai

kirmata vapaasti, mutta haavereiltakaan ei aina vältytty.

Tässä Keea surkeena jalka teipattuna, kun kannuskynsi

tarrasi pieneen halkeamaan jään pinnalla.

Patikoimassa Köyliönjärven kansallismaisemissa.

 

Lempilelu  

Retkellä Kuhankuonon reitistöllä. Sääli, että Pekka
ei ole tässäkään kuvassa mukana, vaan hän on niin useasti

juuri tuon kameran takana.

Keealla oli rakas hiirityyny (tuo harmaa) jota hän kantoi ja

riepotteli kaikki nuo vuodet. 

Säkylässä, Huovinrinteen maastossa.

Keea piti kovasti rapsuttelusta, halailusta ja pussailusta.

Tässä Uuden vuoden suukko Karunassa.

Keea osallistui useana vuonna taloyhtiömme kevät talkoisiin.

Keea oli IHANA, mutta luonnettakin löytyi sopivasti.

Emme voineet olla ostamatta kyseistä huivia.

"Tottelen kun haluan", niin osuva Keealle.

 

Vietämme tässä Keean 13-vuotis synttäreitä kotipihallamme.

Päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Vietimme mukavaa yhdessäoloa,

karkkia syöden. Emmekä tienneet silloin, että tämä kuva jäisi

viimeiseksi yhteiseksi kuvaksemme. Onneksi emme tienneet.

Kiitos Keea, että olit olemassa!!