sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Onnellisten tähtien alla?

Jasun ensimmäinen viikko uudessa kodissa ei mennyt ihan niin onnellisesti kuin olisimme toivoneet. Kuten jo aikaisemmin kirjoitinkin, Jasulle iski ripuli kolmannen päivän kohdalla, mutta onneksi se selätettiin jo 1½ vuorokauden kuluttua. Sen jälkeen kirjoiteltiinkin jo uusista kokemuksista, joita koettiin päivien aikana.

Torstaina olimme sitten sopineet tuon rauhallisen 6kk ikäisen Collie tytön saapumisesta vierailulle. Ja se toteutuikin... todella onnistuneesti :) Yhdessä olo sujui hyvin, ja pienen pientä juoksua suoritettiin ympäri kämppää. Seurustelu onnistui mallikkaasti :)

Torstai-iltana Jasu kuitenkin alkoi liikehtiä levottomasti kaulaansa rapsuttaen. Hetken kuluttua myös päätään enemmän ravistaen... alkoi pieni uikutus. Saimme Jasun kuitenkin nukahtamaan ja ajattelimme, että tilanne rauhottuisi... mutta ei. Puolen tunnin unen jälkeen Jasu pyörähteli ja uikutteli. Sydäntä raastava ääni. Hermostuimme todella ja päätimme, että tuo ei voi jatkua yön yli. Niinpä mieheni Pekka tarttui luuriin, ja saimme päivystävältä eläinlääkäriltä ajan klo 00.30.

Vaatteet ylle ja menoksi. Mutta kuullessani päivystävän eläinlääkäriaseman nimen, minun iski paniikki tai oikeammin lamaannus. Päivystystä hoisi sinä yönä juuri samainen asema kuin viime kesänä, kuin jouduimme lähtemään Keean kanssa viimeiselle yhteiselle matkalle. Ja se oli vain minulle liikaa. Automme taisi olla jopa samassa parkkiruudussa kuin viimeksikin. Mutta onneksi Pekka lupautui menemään Jasun kanssa kaksin lääkäriin, kun huomasi miten vaikea tuo tilanne minulle vielä oli. Kiitos Pekka! Siinä minä sitten istuin yksin autossa, remmi kädessä kuten aiemminkin... ja itkin. Itkin rakasta Keea ja itkin Jasu pennun puolesta, kun oikein mietin, että miksi pennun piti kokea näin paljon jo ensimmäisenä yhteisenä viikkonamme.

Ovi avautui... Pekka kiirehti sanomaan minulle, että molemmissa korvissa oli ulkokorvan tulehdus, ja että kaikki muu oli kunnossa. Huh, huh... helpotti, vaikka eihän tuo korvatulehdus ole pennulle mukava asia, mutta se että vika löytyi ja apua saatiin. Jasu on ihmeellinen pentu. Taas 1½ vuorokauden kuluttua pentu oli entisellään :)

Olemme kuitenkin jotain mukavaakin ehtineet puuhastella ja oppia tämän viikon aikana.

  • Jos tarpeet suoritetaan sisällä, niin niistä 95% tehdään paperille
  • Nimi alkaa tulla tutuksi :)
  • Tänne käskykin onnistuu meistä jo yllättävän hyvin
  • Istuminen on opittu, ja varsinkin ilman käskyä ennen ruokaa on jo LOISTAVA suoritus!
  • Edustustehtäviä tehty mallikkaasti. Naapurin rouvat on käyty tervehtimässä ja niiden sydämet sulattamassa :) Litsan mummo ja mökki pappa tavattu. Lassia ja Eevaa käyty Pakalla katsomassa, ja hei... ne kaikki ihmiset tuolla supermarketin pihalla, jotka ehdottomasti halusivat tutustua minuun... hoidettu
  • Luonto-ohjelmia TV:stä katseltu
  • Collie tyttöä liehitelty
  • pesulla käyty
  • harjalla sutikoitu
  • jalkapalloa pelattu
  • ja ainakin korviin on katseltu... onko tämä muka sitä pientä totuttelua, josta kasvattajakin mainitsi ;)
Nyt vain toivotaan, että tähtikartta muuttuu suopeammaksi, ja saamme jatkossa vain treenailla ja leikkiä kaikkea mukavaa.



Luonto-ohjelmat kiinnostaa

Pessi tyttö kylässä

Nyt se vei mun lelu, mutta mä kestän sen kuin MIES

Jasu 9 viikkoa

Poika pelaa futista

Pelin jälkeen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti